EU leverage
Kuva: Lapin materiaalipankki | Simo Vilhunen

Interreg Pohjoinen (Nord)

 

Ohjelmakausi on päättynyt.

EU-ohjelma Interreg Pohjoinen tuki ohjelmakaudella 2014-2020 rajat ylittävää yhteistyötä Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa sekä saamelaisalueilla. Tavoitteina ohjelmassa oli vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa, ja siten vaikuttaa alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

Suomessa ohjelma-alue käsitti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Näille alueille Lapin liitto myönsi Suomen kansallista vastinrahoitusta.

Rajattomat mahdollisuudet – neljä toimintalinjaa

Interreg Pohjoinen-ohjelmassa oli neljä toimintalinjaa, joiden avulla rahoitetaan rajat ylittävää yhteistyötä. Ohjelman toimintalinjoja ja niiden erityistavoitteita olivat:

1. Tutkimus ja innovaatiot
Yritysten innovaatioiden kaupallistamiskyvyn vahvistaminen, innovaatiojärjestelmän toimijoiden toimintakyvyn vahvistaminen.

2. Yrittäjyys
Rajat ylittäviä liikemalleja käyttävien pk-yritysten määrä lisääminen, pk-yritysten viennin kasvu.

3. Kulttuuri ja ympäristö
Alueen kulttuurin ja kulttuuriperinnön vahvistaminen, saamen kielen aseman vahvistaminen, luonnon suojelutason parantaminen, julkisen sektorin tietojen lisääminen vihreästä kasvusta ja resurssitehokkuudesta.

4. Yhteiset työmarkkinat
Rajat ylittävän liikkuvuuden lisääminen työmarkkinoilla, saamelaiselinkeinoja koskevien erikoistietojen ja pätevyyksien lisääminen.

Ohjelman hallinto ja tuen hakeminen

Ohjelman hallintoviranomaisena toimi Norrbottenin lääninhallitus ja Norjan Interreg tuen osalta toimi Tromssan ja Finnmarkin fylkeskommune. Yhteinen sihteeristö sijaitsi Luulajassa (Pohjoisen osa-alue) ja Kiirunassa (Sápmin osa-alue). Suomen tiedotuspiste sijaitsi Rovaniemellä Lapin liiton yhteydessä.

Rahoituksen hakemista varten järjestetiin ajallisesti rajattut 12 hakukierrosta.

Kun EU:n rahoitusta ja mahdollista Norjan Interreg-rahoitusta koskevat hakemukset oli jätetty hallintoviranomaisille, ne käsiteltiin ohjelman sihteeristössä. Pohjoinen-ohjelman kaksi hallintokomiteaa priorisoi hankkeet pitämissään kokouksissa. Hallintokomiteoita oli siis kaksi, toinen Pohjoinen osa-alueelle ja toinen Saamen osa-alueelle.

Kun hallintokomiteat olivat suositelleet hankkeelle rahoitusta, hallintoviranomainen (Norrbottenin lääninhallitus) antoi laillisesti sitovan päätöksen EU-varoilla rahoituksesta. Tromssan maakunta antoi päätökset Norjan IR-varoilla rahoituksesta.

Kuka voi hakea tukea Interreg-rahoitusta?

Tukea hakevan tulee olla yksityinen tai julkinen oikeushenkilö. Hankkeessa tulee olla yhteistyökumppanit vähintään kahdesta ohjelma-alueen maasta. Pohjoinen- ohjelmassa katsotaan hakijoiden eduksi, jos hankkeella on yhteistyökumppaneita kaikista ohjelma-alueen maista (Ruotsi, Suomi, Norja). Hankkeen vetäjän (johtavan tuensaajan) tulee olla EU:n jäsenmaasta.

Mikä on tuen määrä?

EU-tuen osuus hankkeen rahoituksesta voi olla enintään 65 %, kun taas Norjan Interreg-tuen osuus voi olla 50 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Tämän lisäksi jokaisen maan toimijoilla on mahdollisuus hakea kansallista vastinrahoitusta ohjelma-alueen alueviranomaisilta. Suomessa kansallisesta vastinrahoituksesta vastaa Lapin liitto.

Lue lisää Interreg Pohjoinen-ohjelman kotisivuilta

Lue lisää

Lue lisää vastinrahoituksen maksatuksesta

Lue lisää

Uutisia teemaan liittyen:

Lisätietoa

 

Anna-Mari Auniola

Programme Officer Interreg Aurora

Olen osa Interreg Auroran yhteistä monipaikaista sihteeristöä (joint secretariat). Sihteeristön tehtäviin kuuluu avustaa asiakkaita ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä, kuten mm. hankeideoista, kumppanuuksista, hakemuksista ja hallintoon liittyvistä kysymyksitä. Sihteeristö käsittelee saapuneet hankkeet ja valmistelee päätösehdotukset hallintokomiteoille.

Maiju Jolma-Taylor

Interreg-asiantuntija

Tehtävänäni on myös Interreg-asiantuntijana valmistella ja esitellä Suomen kansallisen vastinrahoituspäätökset Interreg Aurora- , Europe- ja Northern Periphery and Arctic (NPA) -ohjelmiin.