Lapin liiton valtuusto palautti Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluun
Lapin liiton kevätvaltuusto kokoontui hybridikokouksena tänään toukokuun 17. päivä 2021. Kokouksessa käsiteltiin Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen arviointikertomus, tilinpäätös ja toimintakertomus 2020. Koronapandemia varjosti ja muutti suunnitelmia ja toimintatapoja vuonna 2020. Pohjois-Lapin maakuntakaavan valtuusto päätti palauttaa valmisteluun lähes yksimielisesti äänin 43–3, 14 poissa. Toisin kuin Lapin liitolle, Lapin pelastuslaitokselle ei voitu toistaiseksi myöntää tili- ja vastuuvapautta johtuen pelastuslaitokseen kohdistuvasta rikosepäilystä taloudellisesta väärinkäytöksestä.
Kokouksen esityslistaan voi tutustua sähköisessä asiakirjahallintajärjestelmässä
Lapin liitto sai toteutettua valtaosan toimintasuunnitelman toimenpiteistä koronasta huolimatta
Lapin liiton tilikauden 2020 tulos oli positiivinen, erityisesti matkustus-, kokous- ja tapahtumakulujen puuttumisen ansiosta. Valtaosa toimintasuunnitelman toimenpiteistä saatiin toteutettua koronan aiheuttamista muutoksista huolimatta.
”Kunta- ja viranomaisverkostojen osalta Lapin liitto aktivoitui heti koronapandemian saavutettua Lapin. Etäyhteyksiä hyödyntäen pystyttiin reagoimaan nopeasti esimerkiksi edunvalvonnan kriittisiin teemoihin kevään 2020 aikana. Ilman henkilöstön aktiivisuutta ja kyvykkyyttä ottaa käyttöön etätyövälineitä, verkostojen etäkoordinointia ja uusia työtapoja tämä ei olisi ollut mahdollista”,
totesi maakuntajohtaja Mika Riipi.
Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 palautui valmisteluun
Maakunnan liiton on lakisääteisesti huolehdittava maakuntakaavan laatimisesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää miten maakuntakaava laaditaan. Maakuntakaava ei ole toteuttava taso, kunta määrittelee tarkemman kaavan. Maakuntakaavassa pyritään mahdollistaviin ratkaisuihin ja vältetään poissulkevia ratkaisuja. Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen on yksi maakuntakaavoituksen keskeisimpiä tehtäviä. Maakunnalliset tavoitteet hahmottuvat Lapin maakuntaohjelmassa- ja suunnitelmassa eli Lappi-sopimuksessa.
Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -työ alkoi vuonna 2017, jolloin sille asetettiin ohjausryhmä. Muun muassa perusselvitysten, tavoitekeskustelujen, sidosryhmäneuvotteluiden ja vaikutusten arvioinnin kautta haettiin optimaalista tahtotilaa alueelta. Valmisteluvaiheen aineisto eli kaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2019 alussa. Valmisteluvaiheen palautteen pohjalta laadittiin vastineet ja Lapin liiton hallitus valitsi ne vaihtoehdot, minkä kautta työtä jatkettiin. Palautteiden perusteella kehitetty kaavaehdotus esiteltiin Lapin kunnissa ja kaava oli julkisesti nähtävillä alkusyksystä 2020. Hallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet 1. helmikuuta 2021 ja kaavaesityksen esitettäväksi valtuustolle kuukautta myöhemmin.
Lapin liiton valtuuston puheenvuoroissa Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelua pidettiin hyvin monipuolisena. Lapin liiton valtuustolla oli kolme vaihtoehtoa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -käsittelyssä: hyväksyä, hylätä tai palauttaa valmisteluun. Valtuusto äänesti asiasta ja äänin 43–3, 14 poissa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 palautettiin valmisteluun.
”Jäämeren ratamerkintä oli keskeinen Lapin liiton kevätvaltuustoa jakanut kysymys. Aiemmin Lapin liiton päättäjät ovat selvästi kannattaneet jäämerenradan linjausta. Nyt ratalinjauksen vaikutusten saamelaiskulttuuriin koettiin vievän pohjan muuten hyvältä kaavalta”,
totesi Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen.
Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahden vuoden uutta prosessia Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 parissa.
Pelastuslaitoksen vuosi 2020 oli toiminnallisesti vaikea
Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto kertoi vuoden 2020 olleen historian vaikein johtuen muun muassa koronapandemiasta ja tulvista. Myös vuoden 2021 alussa paljastunut rikosepäily taloudellisesta väärinkäytöksestä varjosti vuoden 2020 ja edellisten vuosien talouden ja toiminnan tarkastelua. Lapin liiton valtuusto ei tässä vaiheessa ottanut kantaa tili- ja vastuuvapauden myöntämiseen pelastustoimelle, vaan asia käsitellään vasta kun epäilyn tutkinta on saatettu loppuun.
”Koronapandemia haastoi toiminnan ja henkilöstövahvuuden, muutti toimintatapoja ja toi budjetoimattomia lisäkuluja. Kokonaistehtävämäärä väheni, mutta tehtäväprofiili muuttui. Ihmiset liikkuivat ulkona ja se aiheutti maastopelastustehtäviä ja liikenneonnettomuuksia edellistä vuotta enemmän. Huoli henkilöstön jaksamisesta oli suuri ja siksi lanseerasimme muun muassa virtuaaliaamukahvit yhteisöllisyyden säilyttämisen”,
kertoi pelastusjohtaja Markus Aarto.
Myönteisenä asiana Aarto piti kevään 2020 tulviin varautumista:
”Tulvaviestintä ennakkoon ja tulvana aikana oli massiivinen operaatio. Kunta- ja viranomaisyhteistyö on hiottu tiiviiksi, operatiivinen suunnittelu onnistui ja jälkitoimena tilanne analysointiin yhteistyöverkoston kanssa.”
Lisätietoa:
Aki Nevalainen
Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja
aki.nevalainen(at)kittila.fi
p. 0400 194 385
Mika Riipi
maakuntajohtaja
mika.riipi(at)lapinliitto.fi
p. 044 767 4200
Markus Aarto
pelastusjohtaja
markus.aarto(at)lapinpelastuslaitos.fi
p. 040 484 4000
Markus Lohi
Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja
markus.lohi(at)eduskunta.fi
p. 0400 692 682
Riitta Lönnström
suunnittelujohtaja, arkkitehti
riitta.lonnstrom(at)lapinliitto.fi
p. 0400 240 504