Etätyö ja matkailu kuormittavat verkkoja Lapissa – tyytyväisyys yhteyksien toimivuuteen vain keskinkertaista

Kevään ja alkukesän 2021 aikana Lapin liiton ja 14 Lapin kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuissa laajakaistakyselyissä kartoitettiin kuntalaisten, yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden nettiyhteyksien nykytilaa ja laajakaistatarpeita. Kyselyt keräsivät yhteensä 2.224 vastausta, joista kolme neljästä oli vakituisia asukkaita.

Laajakaistakyselyt toteutettiin yhteistyössä Lapin liiton ja Enontekiön, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Sallan, Savukosken, Simon ja Ylitornion kuntien, sekä Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien kanssa. Utsjoella, Sodankylässä, Tervolassa ja Ranualla kyselyä ei ole toteutettu, koska siellä laajakaistarakentaminen on käytännössä toteutunut jo kattavasti. Inarissa kartoitus on parhaillaan käynnissä. Kemissä kunnallisia toimenpiteitä laajakaistarakentamisen edistämisessä ei koettu tarpeelliseksi. Kaiken kaikkiaan kyselyt keräsivät yhteensä 2 224 vastausta. Vastaajista noin 75 % oli vakituisia asukkaita, 15 % vapaa-ajan asukkaita ja 10 % yrittäjiä. Kohdealueen asuntokuntien lukumäärästä tavoitettiin 2,8 %.

Saatujen vastausten perusteella puhelin- ja laajakaistayhteydet vaativat edelleen kehittämistä Lapissa. Maakunnassa käytetään pääsääntöisesti langattomia yhteyksiä, vastaajista jopa 75 % oli langattoman netin varassa. Lapin kunnissa laajakaistan arvioitiin toimivan lähinnä keskinkertaisesti. Avoimissa vastauksissa korostui etenkin keskusta-alueiden heikot laajakaistayhteydet useamassakin kunnassa. Kuparikaapeleiden purkamisen ja pelkästään langattomien yhteyksien varaan jäämisen koettiin heikentäneen yhteyksiä merkittävästi. Matkailun ja etätyön kasvu näkyy yhteyksien ruuhkautumisena. Paikoin vastaajilla oli nettiyhteyksien sijaan suurempi huoli huonoista puhelinyhteyksistä. Useasta kunnasta löytyy yhä paikkoja, joissa puhelinyhteys ei toimi käytännössä lainkaan.

Ylivoimaisesti tärkein laajakaistayhteyden käyttökohde oli TV ja streaming -palvelut, johon yhteyttään käytti 80 % vastaajista. Toiseksi tärkein käyttökohde oli etätyö, johon nettiyhteyttään hyödynsi yli puolet vastaajista. Työnteon asemaa korostaa myös yhteyden käyttö yritystoimintaan. Vaihtoehdon valitsi liki neljännes vastaajista, vaikka yrittäjäksi itsensä profiloi vain 10 % vastaajista. Etäopiskelua harjoitti noin kolmannes vastaajista. Lähes saman verran yhteyttä käytettiin pelaamiseen, mikä korostaa viihteen tärkeyttä vastaajille.

Vetoa toimivaan nettiin

Osa vastaajista näki 5G-yhteyksien ratkaisevan nykyisten nettiyhteyksien ongelmat, sen sijaan toiset kokivat epävarmuutta niiden toimivuudesta maaseudulla. Nopeat ja toimintavarmat valokuituyhteydet kiinnostavat laajasti. Jopa kolme neljästä olisi valmis hankkimaan kuituyhteyden liittymähinnan ja kuukausimaksun ollessa kohtuulliset, noin 1.000 euron liittymähinnan ollessa kipuraja monelle vastaajalle. Myös mahdollisen valokuitunetin kuukausihinnoittelu mietitytti – noin 40 euron kuukausimaksun oli valmis maksamaan noin 70 % vastaajista.

Toimintavarmuutta selkeästi arvostetaan nopeuden lisäksi. Luotettavien nettiyhteyksien tärkeyden uskottiin korostuvan entisestään, sillä etätyönteon nähtiin jatkuvan yleisesti myös tulevaisuudessa. Nopeat ja toimintavarmat nettiyhteydet koettiin vahvoina veto- ja pitovoimatekijöinä. Asia nähtiin myös viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Vapaa-ajan asukkaiden osalta toimivien nettiyhteyksien nähtiin mahdollistavan etätyön ja näin myös ympärivuotisen asumisen vapaa-ajan asunnolla.

Lapissa valokuiturakentamista on edistetty paljolti kyläverkkohankkeilla. Näissä hankkeissa merkittävässä roolissa on ollut paikallisten aktiivisuus ja yhteisöllisyys. Kyselyn perusteella tätä aktiivisuutta löytyy Lapin kunnista edelleen varsin hyvin. Selkeästi yli puolet vastaajista olivat valmiit edistämään valokuituverkon rakentumista esimerkiksi talkootyön kautta tai kannustamalla naapureita liittymään valokuituverkkoon. Riittävää valokuitutietoutta löytyi vain vajaalta puolelta vastaajista.

Lapin laajakaistan tilannekatsaus 2021 – raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Jukka Rinne
Projektipäällikkö
Lapin liitto
040 571 9611
jukka.rinne(a)lapinliitto.fi

Sari Peltoniemi
Projektikoordinaattori
Lapin liitto
040 556 0656
sari.peltoniemi(a)lapinliitto.fi