Tunturi-Lapin maakuntakaava

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 16.5.2012 Tunturi-Lapin maakuntakaavasta tehdyt valitukset.

Tunturi-Lapin maakuntakaava-alueeseen (seutukuntaan) kuuluvat Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio. Vaikutusaluetta on Tunturi-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta sekä Norjan, Ruotsin ja Venäjän lähialueet.

  Tunturi-Lapin maakuntakaavaselostus lainvoimainen.pdf (20138.5 kt )

Tunturi-Lapin maakuntakaava selostuksen tiivistelmä.pdf (205.0 kB)

Tunturi-Lapin maakuntakaavakartta lainvoimainen.pdf (6806 kt )

Kaavassa on koko kaava-aluetta koskevia määräyksiä mm. maiseman vaalimisesta, ranta-alueiden suunnittelusta, tulva-, sortuma- ja vyörymävaara-alueista sekä poronhoidon ja luontaiselinkeinojen alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamisesta. Vaikka maakuntakaavaan sisältyy maankäytön rajoituksia, on se ennen kaikkea kehittämisen väline. Kaavassa on esimerkiksi monenlaisia kehittämisen vyöhykkeitä. Revontultentie on kansainvälinen liikennekäytävä ja raideliikenteen kehittämiseksi selvitettävänä yhteytenä on osoitettu kansainvälisesti merkittävä Jäämerenrata kuten myös matkailua tukeva raideyhteys Leville. Lisäksi kaavassa on matkailun ja virkistyksen sekä maaseudun kehittämisen kohdealueita. Tällaisiksi on pyritty valitsemaan alueita, joilla on parhaat luontaiset edellytykset nykyisen toiminnan, ympäristön laadun tai liikenteellisen sijainnin perusteella.

Maakuntakaavan keskusverkon muodostavat Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion päätaajamat, Levin, Ylläksen ja Oloksen matkailukeskukset sekä 18 maaseudun keskuskylää ja keskustatoimintojen alue ja keskuskylä -merkinnän saanut Kilpisjärvi. Aluerakenteen suurimpia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna ovat matkailukeskusten voimakas kasvu, suuren kaivostoiminnan syntyminen, Kittilän ja Kolarin kuntakeskusten kasvu, Kilpisjärven raja-kauppakylän kasvu ja liikenneyhteyksien paraneminen.

Suomen suurin matkailukeskittymä Levi-Ylläs-Olos-Pallas-Hetta on merkitty kaavaan yhtenäiseksi matkailun vetovoima-alueeksi, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi, tavoitteena tiivistää yhteistoimintaa entisestään. Suuret matkailukeskukset lähialueineen muodostavat valtakunnallisestikin erittäin merkittävän kehittämisen vyöhykkeen, jonka vaikutus säteilee seutukuntaan ja koko maakuntaan.

Kaavassa osoitetut suojelualueet ovat nykytilanteen mukaiset. Niiden ulkopuolelle jäävät maaseutu-alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja Enontekiön pohjoisosissa luontaistalous- ja poronhoitovaltaisia alueita. Metsätyöryhmän työskentelyn tuloksena Levin ja Ylläksen matkailukeskusten läheisyyteen on osoitettu virkistysalueiden lisäksi maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ja Muonion pohjoisosaan kansallispuiston kupeeseen metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue.

Kaivostoiminta ja -teollisuus tuottavat monia merkintöjä maakuntakaavaan. Kaavassa ovat Suuri-kuusikon, Hannukaisen, Rautuvaaran, Taporovan, Kalkkikankaan ja Mannakorven kaivosalueet sekä kohdemerkinnällä Äkäsjokisuun teollisuusalue. Kaivostoiminnan kehittymistä tukemaan on osoitettu tieyhteydet Äkäsjokisuulta tai Palosaajosta Ruotsiin sekä radan jatkaminen Hannukaisen alueelle ja vaihtoehtoiset ratalinjaukset Ruotsiin. Matkailun tukemiseksi Kolarin rataa esitetään jatkettavaksi Ylläkselle.

Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään muutamia uusia ja merkittävästi parannettavia yleisen tien yhteyksiä. Kehittämisperiaatemerkinnällä tie-/moottorikelkkaliikenteen kehittämiseksi selvitettävä yhteys on merkitty väli Nunnanen-Lisma. Kaavassa ovat myös tärkeimmät seudulliset ulkoilureitit ja moottorikelkkailureitit.

Kaavaan on merkitty arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat sekä osoitettu tuulivoimalle soveltuvat tunturi- ja vaara-alueet. Myös kylmäteknologian testaus ja tutkimus on kasvava toimi-ala, ja sille on varattu alueita Kittilässä, Muoniossa ja Enontekiöllä.

Vähintään seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on merkitty kaavaan valtakunnallisten luetteloiden ja Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen perusteella. Saamelaiskulttuuri on saanut omia erityismerkintöjään. Kaavassa on myös saamelaisten kotiseutualue ja siihen liittyviä olemassa olevasta lainsäädännöstä tiedottavia määräyksiä.