Pohjois-Lapin maakuntakaava

Pohjois-Lapin maakuntakaava käsittää Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Maakuntakaava kattaa kaikki alueidenkäyttömuodot ja sillä korvataan alueen seutukaava. Kaavassa on yhteen sovitettu mm. metsätalouden ja poronhoidon alueiden käyttötarpeita. Valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 27.12.2007. Maakuntakaavalla kumotaan alueen aiemmat seutukaavat.

Vahvistamispäätös...

Pohjois-Lapin maakuntakaavaselostus.pdf (9856.0 kB)

Pohjois-Lapin maakuntakaavakartta Inari, Utsjoki.pdf (5218.0 kB)

Pohjois-Lapin maakuntakaavakartta Sodankylä.pdf (5144.0 kB)

Maakuntakaavan vahvistaminen siirtyi ympäristöministeriöltä valtioneuvoston ratkaistavaksi, koska maa- ja metsätalousministeriö mm. vastusti kaavan sisällön kannalta keskeisten kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten vahvistamista. Vahvistamispäätöksessään valtioneuvosto katsoi kaavan olevan pääasiassa lainmukainen, mutta jätti vahvistamatta moottorikelkkailureitin välillä Raja-Jooseppi - Nellim sekä osan poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytyksiä koskevasta kaavamääräyksestä.

Pohjoislapin maakunta-alueesta Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylästä Lapin paliskunnan alue. Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa olevat paliskunnat, lukuun ottamatta Syväjärven paliskuntaa, kuuluvat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle (Poronhoitolaki 2.2§). Alueella toimii 16 paliskuntaa. Pyhä-Kallion paliskunnan aluetta on myös Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueella.

Pohjois-Lapin maakuntakaava perustuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, Lapin seutukaavaan, Lapin maakuntasuunnitelmaan, laatimisen aikana tehtyihin selvityksiin nykyisestä maankäytöstä, elinkeinoista, väestöstä, geologisista luonnonvaroista, maisemasta, liikenteestä, kaupasta ja tuulivoimasta sekä laajaan vuorovaikutukseen viranomaisten ja eturyhmien edustajien kanssa.

Maakuntakaavan ratkaisuissa painottuu maankäytön lisäksi myös aluekehityksellinen näkökulma sekä strategiseen suunnitteluun kuuluva joustavuus. Tavoitteena ovat kehitystä eteenpäin vievät - ei poissulkevat ratkaisut.

Kaavan monenlaisiksi kehittämisvyöhykkeiksi valittiin sellaiset alueet, joilla on parhaat luontaiset edellytykset esimerkiksi nykyisen toiminnan, luonnonolojen tai liikenteellisen sijainnin perusteella. Nämä vyöhykkeet ovat kehittämispoliittisia linjauksia eivätkä varsinaisia aluevarauksia.