Länsi-Lapin seutukaava

Länsi-Lapin seutukaava-alue muodostuu kahdesta eri seutukunnasta Kemi-Tornio ja Tornionlaakson seutukunnista. Alueella on seitsemän kuntaa, Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Länsi-Lapin seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 25.2.2003. Länsi-Lapin seutukaava kumoaa alueelle aikaisemmin vahvistetut Lapin seutukaavat.

Länsi-Lapin seutukaavaselostus.pdf (4667.0 kB)

Länsi-Lapin seutukaavakartta.pdf (4483.0 kB)

Maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäädöksen mukaan seutukaavat muuttuvat maakuntakaavoiksi 1.1.2010. Samalla seutukaavan oikeusvaikutukset muuttuvat maakuntakaavan oikeusvaikutuksiksi. Lapin liitto aloittaa Länsi-Lapin maakuntakaavan laatimisen vielä vuoden 2009 aikana.

Länsi-Lapin seutukaavan pinta-ala on 9928 km2, alue on jaettu 15 eri maankäyttöluokkaan. Aluevarauksia on esitetty aluemaisina ja kohteina. Kohteina esitettyjen pinta-alat sisältyvät ympärillä olevan maankäyttöluokan pinta-alaan. Kaavassa on esitetty myös osa-aluevarauksia pääasiallisen maankäyttöluokan päällä. Osa-aluevaraukset eivät varsinaisia aluevarauksia, vaan toimivat tiedottavana varauksena. Seutukaavan tieverkko on luokiteltu viiteen eri luokkaan ja sähköverkkoon on otettu yli 110 kV linjat. Reitistöstä on esitetty ulkoilu-, moottorikelkkailureitit. Veneily- ja vesiretkireitit on esitetty seutukaavassa merellä kulkevat ja sisämaan reitit selostusosassa teemakartalla.

Länsi-Lapin seutukaava-alueesta 52 % on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja 30% maa- ja metsätalousalueeksi. Kolmanneksi suurimman aluevarauksen muodostavat suojelualueet 8% seutukaavan pinta-alasta. Merialue muodostaa lähes yhtä suuren aluevarauksen kuin suojelualueet. Muut maankäyttöluokat ovat varanneet seutukaavan pinta-alasta 3 %.

Lähtökohdan Länsi-Lapin seutukaavalle muodostivat alueelle laaditut skenaariot, niiden pohjalta alueelle laadittu kehittämisstrategia ja siihen tukeutuva aluekehitysohjelma. Länsi-Lapin kehittämisstrategian päämäärä on Länsi-Lapin aseman vahvistaminen kansainvälisenä osaamiskeskittymänä ja tuotannollisena maakuntakeskuksena, jolla on vahva yhteistyön henki ja imago Lapin ympäristön kehittämisen pilottialueena. Liikenteellisesti alue toimii porttina Lappiin ja Barentsin alueelle sekä Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan.