Lapin matkailu haluaa lajitella – haasteista huolimatta

Mikko ”Peltsi” Peltola nosti heinäkuussa 2022 Twitterissä esiin tärkeän kysymyksen: miksi Lapissa ei lajitella roskia? Useissa Lapin matkailukohteissa ja majoituspalveluissa kaikki jäte metallista muoviin ja munankuoriin menee samaan pönttöön.

Twiitti on saanut runsaasti huomiota ja kommentteja. On hienoa, että keskustelu kierrättämisestä on jatkuvaa ja huoli on aiheellinen! Kuitenkin osa kommenteista ei perustu tietoon ja vaatisikin Suomen jätehuollon järjestelmien tuntemista ja eri toimijoiden roolien tarkastelua. Lapin matkailuyrityksiä osoittava syyttävä sormi on osittain väärin suunnattu.

Lappilaiseen kestävän kehittämisen työhön perehtyneenä asiantuntijana ajattelin avata aihetta blogisarjan kautta.

Tässä ensimmäinen, teemaa taustoittava osa.

Jätehuollon järjestäminen Suomessa

Alkuun on syytä hieman avata jätehuollon järjestämisen vastuita Suomessa. Ne voidaan jakaa kolmeen: kunnan vastuuseen kotitalouksien ja vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämiseen, yrityksen vastuuseen omasta elinkeinotoiminnassa syntyvään jätteeseen ja tiettyjen tuotteiden valmistajien, maahantuojien, etämyyjien ja pakkaajien vastuuseen eli tuottajavastuuseen.

Twiittiketjussa viitatiin moneen otteeseen alueelliseen keräyspisteeseen tai Rinki-ekopisteeseen. Ne ovat pakkausten maahantuojien yhdessä järjestämiä kuluttajapakkausten keräyspisteitä eli tässä puhutaan tuottajavastuusta.  Niihin voi tuoda kotitalouksien pakkausjätteet (keräyspisteestä riippuen muun muassa lasi-, metalli-ja muovipakkausjätteet) ja monista löytyy myös esimerkiksi paperin keräyspiste. Nämä pisteet ovat siis käytettävissä paitsi kotitalouksille, myös loma-asunnon omistajille tai siellä lomailevalle matkailijalle.

Tärkeää on huomata, että yritykset eivät saa viedä alueelliseen keräyspisteeseen lajittelemiaan jätteitä, vaikka ne olisivatkin kuluttajapakkauksia. Nämä pisteet ovat yksityisille ihmisille; asukkaille ja matkailijoille tarkoitettuja keräyspisteitä ja ne on mitoitettu ja sijoiteltu alueen asukasmäärän mukaan. Yleisin syy niiden ylipursuamiseen on se, että sinne tuodaan jätteitä, jotka eivät sinne kuulu.

Ainoa vaihtoehto mökin tai loma-asunnon vuokraajalle usein onkin hankkia useampi lajitteluastia ja toivoa, että matkailija kuljettaa jätteensä lajittelupisteeseen itse. Tähän mökkien omistajia kannustetaan ja opastetaan. Osassa mökkejä onkin nykyään ainakin pari erillistä astiaa mihin lähikierrätyspisteeltä löytyvän valikoiman mukaan voi kierrättää esimerkiksi paperin, kartongin, lasin ja metallin.

Lomamatkalla olevalle voi kuulostaa vaivalloiselta lähteä erikseen kiikuttamaan pakkausjätteitä kierrätyspisteeseen ja välimatkat kierrätyspisteille voivat Lapissa olla sen verran pitkiä, että ne vaativat auton. Tämä myös tutkitusti vähentää kierrätysintoa, kun taas oman kodin pihapiirissä oleva lajittelupiste tekee siitä helpompaa. Tähän suuntaan jätehuoltoa ollaankin kehittämässä, myös Lapissa.

Kunta vastaa asumisessa syntyvän jätteen keräyksestä

Kunta vastaa lähtökohtaisesti vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen tämän piiriin kuuluvan kiinteistön on liityttävä kunnan tai kunnallisen jätehuoltoyhtiön, Lapissa Lapecon, Napapiirin Residuumin tai Perämeren Jätehuollon jätehuoltojärjestelmään.

Tämä on tarkoittanut useimmissa Lapin kuntien kiinteistöissä sitä lainsäädännön minimiä eli ”sekajäteastiaa” (Jossain puhutaan polttokelpoisesta jätteestä, jossain energiajätteestä ja myös se mitä niihin saa laittaa, vaihtelee nimikkeen mukaan). Toki lappilaisten kaupunkien ja suurempien kuntien rivi-ja kerrostaloissa on jo pitkään löytynyt jätejakeen lajittelupiste.

Jollain haja-asutusalueilla, usein juuri mökkialueilla, ei ole edes sekajätteen hakua kiinteistöltä, vaan kunta voi järjestää tietyn alueen kiinteistöille yhteisen aluekeräysastian. Näissä ongelmana on monesti se, että sinne tuo jätteitä ihmiset, jotka eivät tästä ole maksaneet, esimerkiksi ohi ajavat autoilijat, tai sinne tuodaan jätteitä, jotka eivät sinne kuulu, kuten huonekaluja. Toki tämä sama ilmiö on nähtävissä usein myös Rinki-ekopisteissä ympäri maan.

Jätteiden erilliskeräys voi tuottaa merkittävästi enemmän päästöjä kuin niiden keräys ja poltto yhdessä

Kunta voi myös järjestää lainsäädäntöä paremmat lajittelumahdollisuudet suoraan kiinteistöille. Pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen Lapissa tämä ei ole useinkaan ollut järkevää kalliiden, kiinteistönomistajan maksettavaksi tulevien kustannusten, ja myös kuljetuksen päästöjen vuoksi.

Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Lapeco on selvittänyt, että useassa tapauksessa, varsinkin pienten ja pohjoisten kuntien kohdalla, jätteiden erilliskeräys voi tuottaa merkittävästi enemmän päästöjä, ja toki myös kustannuksia, kuin niiden keräys ja poltto yhdessä.

Heinäkuussa voimaan astuneessa jätelain muutoksessa on laajennettu kuntien velvollisuutta järjestää eri jätejakeiden erilliskeräys

Kuntien tulee järjestää viimeistään 1.7.2024 mennessä taajamissa oleville, vähintään viiden huoneiston kiinteistöille erilliskerätyn biojätteen kuljetus ja käsittely. Pakkausjätteiden osalta takaraja on heinäkuun alussa vuonna 2023. Lisäksi parin vuoden päästä kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajamissa. Näihin kiinteistöihin kuuluvat siis myös loma-asunnot ja mökit, joita ei lasketa yrityksiksi ja siten yritysten oman vastuun piiriin. Käytännössä esimerkiksi mökkikylät, joissa on vastaanotto ja muita palveluja, esimerkiksi ravintola, luetaan yrityksiksi ja niitä koskee erilainen lainsäädäntö.

Yritysten jätehuolto on erityisesti Lapin yrityksille haastava ja järjestelmänä myös vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus, joten omistan sille kokonaisen blogikirjoituksen myöhemmin.

Jätelain muutoksen myötä entistä useampaan kiinteistöön taajamissa ja matkailualueilla tulee siis biojätteen, pakkausjätteen ja pienmetallin keräysvelvoite. Tämä muutos on Lapin matkailun kannalta hieno asia, vaikka kiinteistönomistajalle tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia. Lapin olosuhteissa erityisesti syrjäisimmillä ja pienimmillä paikkakunnilla ja matkailualueilla tämä tulee joka tapauksessa olemaan haasteellista. Avaan näitä haasteita enemmän seuraavassa kirjoituksessani.

Vastuullisuus edellyttää aktiivisuutta sekä matkailijalta että majoituksenjärjestäjältä

Jos siis kunta ei ole velvollinen järjestämään eikä pysty järjestämään jätteiden erilliskeräystä mökeistä, on yksittäisen mökinomistajan sitä käytännössä itse vaikea tehdä. Kunnalta tulee joka tapauksessa omistajalle lasku jätehuollosta, joko sekajätteen keräyksestä tai alueellisen keräyspisteestä. Mikäli mökinomistaja onnistuisi jostain saamaan jätekuljetuksen jäteyrityksen tuottamana, tulisi se varmasti hyvin kalliiksi ja näkyisi huimana majoituspalvelun hinnannousuna.

Ratkaisuna on matkailijoiden oma aktiivisuus jätteiden kuljettamisessa hieman kauemmaksi ja mökin omistajille tämän mahdollistaminen lisäämällä kierrätysastioiden määrää majoituskohteissa ja opastamalla lajittelussa.

Eli tehemä yhessä, kuten täällä meillä sanotaan!

Seuraavassa blogisarjan osassa käsitelen matkailijoiden jätteen lajittelumahdollisuuksien pieniä askeleita parempaan.

Kirjoittaja:

Hanna-Leena Pesonen
Kestävän kehityksen asiantuntija
Lapin liitto
hanna-leena.pesonen(at)lapinliitto.fi